Eettinen valinta
Tulosta sivu

Liha


Suomessa käytetään vuosittain noin 50 miljoona eläintä ruoaksi. Valtaosa syötävistä eläimistä on kanoja ja broilereita. Nisäkkäistä eniten syödään sikoja.
Eläinten hyvinvoinnille aiheutuu ongelmia muun muassa ahtaiden ja karujen kasvatustilojen sekä liikunnanpuutteen vuoksi.
Sikojen ja lintujen rahallinen arvo on tuottajalle vähäinen eikä niiden yksilöllinen hoito ole kannattavaa, joten joskus jopa eläinten vammat ja sairaudet jätetään hoitamatta.

Broileri

Yleisin suomalaisilla tuotantotiloilla kasvatettu eläin on nopeaan lihantuotantoon jalostettu kanahybridi, jota kutsutaan broileriksi. Broilerit kasvatetaan lattialla suurissa ikkunattomissa halleissa yleensä 30 000 linnun parvissa. Broilerit ovat hallissa vapaina, mutta ahtaus, nopeaksi jalostettu kasvu ja sen aiheuttamat kivut ja sisäelinviat estävät usein lintujen normaalin käyttäytymisen ja jopa liikkumisen suureksi osaksi. Broilereita kasvatetaan Suomessa huomattavasti tiheämmässä kuin eläinsuojelulaissa suositellaan.

Sika

Sianlihan tuotanto perustuu tehokkaaseen tuotantoketjuun, jossa tilat ovat erikoistuneet eri kasvatusvaiheisiin: emakkosikaloissa tuotetaan porsaita myytäväksi lihasikaloihin, joissa ne kasvatetaan noin 110 kg:n teuraskokoon.
Siat ovat luonnostaan hyvin toimeliaita eläimiä. Tuotanto-oloissa niillä ei kuitenkaan ole juuri lainkaan virikkeitä eikä mahdollisuuksia lajityypilliseen toimintaan. Eläinten kokeman turhautumisen ja elintilojen ahtauden seurauksena sikaloissa esiintyy usein stereotyyppistä käyttäytymistä kuten kaltereiden pureskelua ja kaavamaisia liikeratoja sekä lajikumppaneiden vahingoittamista, kuten häntien puremista jopa juurta myöten poikki.

Naudat

Naudanlihasta suurin osa on peräisin sonneista ja lypsykäytöstä poistetuista lehmistä. Lihatuotannossa eläimet kasvatetaan ns. kolmivaihekasvatuksen mukaan. Kolmivaihekasvatus sisältää: alkukasvatuksen, välikasvatuksen sekä loppukasvatuksen
Kasvatus voi tapahtua lämpimässä parsinavetassa, kylmäpihatossa tai ympärivuotisessa ulkotarhassa.
Eläinten hyvinvointia voi huonontaa isot ryhmäkoot tai eläinten pitäminen kytkettynä parsissa.

Luomu

Luomulihaa tuottavilla tiloilla eläimet voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ja eläinten elinolosuhteet ovat tavanomaisia lihatuotantotiloja korkeammat. Eläimet saavat monilla tuotantotiloilla ulkoilla ja ruokitaan luonnonmukaisesti kasvatetulla rehulla.

 

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
Animalia ry

Tiesitkö, että...

teuraskokoisella sialla (110 kg) on ryhmäkarsinassa tilaa noin yksi neliö/eläin.

Parsinavetassa aikuisen lehmän parsina on pisimmillään 1,8 m ja leveimmillään 1,3 m.


SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry

Animalia ry


Poutapilvi web design Oy